Jes, tavoitepaino saavutettu (pidetty). Eli 80 kg näyttää vaaka. Se on kymmenen, siis 10 kiloa enemmän kuin silloin kun tavattiin!!! O.o

Välillä ihmetyttää, miten tuo miun sixpack-mies jaksaa katsella tällaista ryhävalasta... O.o mutta vielä mie tästä nousen, uskokaa tai älkää! Jouluna mie painan taas sen 10 kg vähemmän :) Oikeesti. Ja mie päätin, että kuun lopussa mie painan ainakin sen 2 kg vähemmän kuin nyt. Tää on oikeesti tärkeetä mulle, eikä pelkästään oman terveyden ja lastensaamisen kannalta, vaan myös ihan miun oman itsetunnon kannalta. Ei oo kiva näyttää ryhävalaalta... :(

Eilen tuo ruokapäiväkirja näytti ihan lupaavalta, toivottavasti en tänään pahemmin lipsu, kun huomenna sitten olisi tarkoitus mennä kaverin kanssa jäätelölle :/ onneksi vkl töitä, etten silloin pahemmin ehdi mussutella herkkuja... :) Vika palkkakin tuli sitten tänään, eipä sillä paljoa mitään kivaa ostella, mutta tärkeintä, et pystyy maksamaan laskut... :) Kyllä tää elämä tästä vielä tasaantuu... Kai.

-----------------------------------------

Tänään ois sitten kp 5. Nyt se vuoto näyttäis sitten oikeasti loppuneen ja mahakrampit onneksi myös... Eli oviksia odotellessa...

Ollaan menossa kauppaan kunhan mies nyt ensin tulee töistä ja samalla piipahdan apteekissa hakemassa pari raskaustestiä ja sitten niitä ovulaatiotestejä... Kuten jo eilen mainitsinkin, niin tikuttelu alkaa tästä kierrosta... Olisi varmaan pitänyt aloittaa jo kauan sitten, mutta silloin vielä uskoin että meillekin se vauva tulee ihan ilman tikutteluja saati lapsettomuushoitoja... :/ Ja greippimehu ja varmaan rautatabletitkin menee sitten ostoon... ja joku vitamiinipurkki... ja nyt kun tuota rahaa on (hekoheko), niin voisin kyllä panostaa noihin syömisiinkin ostamalla vaikkapa ihan niitä tuoreita kasviksia :) nams.

Kohta olisi taas kyettävä koirien kanssa lenkille. Eilen sain miehenkin houkuteltua mukaan, mutta se paineli toisen koiran kanssa kaukana edellä, ja kääntyi heti ekasta risteyksestä takaisin kotiinpäin... Ei tainnut oikein ymmärtää mitä tarkoitin kun kysyin, että lähtisikö se minun ja koirien kanssa kävelylle... :( Olisi ollut kiva tehdä vaikka vähän pidempikin lenkki (tai edes se minun ja koirien normimittainen lenkki) tullaisen tyngän sijasta, ja kävellä yhdessä hissukseen, jutella ja katella koirien touhua. Mutta ei, miehelle se oli vain pikainen koirankusetuslenkki ja äkkiä kotiin, ettei sohva vaan ehdi kylmenemään :(

Enemmän siis kaipasin lenkkiseuraa kuin sitä toista koirankusettajaa, kyllä minä meidän koirien kanssa pärjään yksinkin...

------------------------------------------

Ruokapäiväkirjamietteitä tänään sitten illemmalla - johtuen ihan siitä etten ole tänään vielä syönyt mitään...