Ehkä minä sitten vain olen rikkinäinen ihminen, fyysisesti ja henkisesti. Lapsesta asti vaivannut paniikkihäiriö nostaa taas päätään. Lääkkeitä minulla ei siihen ole. Tein aamulla raskaustestin, kun oksetti koko yön ja vielä pitkälle aamuunkin. Nega.

Työnantaja, jolle olen tehnyt keikkatöitä nyt vuoden, on konkurssin partaalla, eikä minulle tahdo löytyä töitä. Työttömäksi työnhakijaksi en voi ilmoittautua, olenhan vielä korkeakoulussa kirjoilla. Oppisopimukselle en pääse samasta syystä.

Yliopistosta pelkään irrottautua, koska sitten ainoa tähän asti saamani jatkuva tulonlähde lakkaa. Opintoni tuntuvat kuitenkin nyt tulleen päätökseen, koska täältä asti etänä opiskelu tuntuu lähes mahdottomalta. Palkka on jostain syystä jäänyt molemmissa keikkatöissäni jonnekin byrokratian rattaisiin. En tiedä koska saan palkkaa.

Ja lasta en saa, koska... Niin no, en tiedä, ehkä sitä ei sitten vain minulle suoda. En tiedä. Tuntuu kuin koko elämä romahtaisi ympäriltä, eikä minulle jää muuta vaihtoehtoa kuin suojata päätäni käsilläni.

En ole jäänyt voivottelemaan. Olen laittanut työhakemuksia eteenpäin. Tarkemmin sanottuna viimeisen vuoden aikana yli 100 hakemusta. Ehkä kymmenestä paikasta on tullut vastaus. Milloin olen ollut ylikoulutettu, milloin alikoulutettu. Viidessä tapauksessa on tärpännyt.. Kaikki enemmän ja vähemmän keikkatöitä, jotka nyt ovat kaikki ohitse. Viimeisimpiin kahteen varteenotettavaan en ole vielä saanut vastausta. Siihen vähemmän varteenotettavaan, noh, tule haastatteluun. Jippii, musta ehkä tulee grillikioskin yön kuningatar. Yötöitä huonolla palkalla. Hieno homma hei. Eihän mulla ole kuin kandin paperit taskussa. Ihan just sopiva koulutus grillikioskin työntekijälle. Todennäköisesti ne katsoo, ettei musta ole siihenkään.

Mitä iloa on isosta talosta, kun ei ole lapsia joilla sen täyttäisi, isosta pihasta, kun siellä ei leiki kukaan. Tyhjät lastenhuoneet muistuttavat siitä, kuinka olen epäonnistunut siinä ainoassa asiassa, mitä olen koskaan todella palavasti halunnut - omaa lasta .

Onko siis ihme että ahdistaa. Onko liikaa vaadittu pyytää työpaikkaa ja lasta. Kaksi asiaa. Kumpikaan ei minun kohdallani näytä onnistuvan. Ikinä.

<3 Tintti